charles chaplin: chaplinin poika (the kid, 1921)

Tavoite

Elokuvan synty ja varhaiset kehitysvaiheet.

Elokuvakerronnan kehittyminen - liikkumattomasta kuvasta elokuvatrikkeihin.

Yhteiskunnalliset epäkohdat tulevat näkyviksi dokumentaarisen kuvan ja elokuvateattereiden myötä.

Elokuvan synty

Ennen elokuvan varsinaista keksimistä liikkuvan kuvan illuusio oli kiehtonut ihmisiä jo pitkään. 1800-luvulla suosituiksi nousivat erilaiset optiset lelut, joissa yhdistävänä piirteenä oli still-kuvien avulla luotu liikkuvan kuvan illuusio. Tällaisia leluja olivat mm. thaumatrooppi, fenakistiskooppi, zoetrooppi ja praksinoskooppi.

Vuonna 1895 Lumièren veljekset järjestivät ensimmäisen elokuvanäytöksen Pariisissa. Vaikka veljekset olivatkin esitelleet elokuvakonettaan jo maaliskuussa, pidetään joulukuun 28. päivänä maksavalle yleisölle järjestettyä näytöstä elokuvan virallisena alkupisteenä. Elokuva oli kuvattu veljesten isän tehtaalla ja oli nimeltään Työläiset lähtevät tehtaasta (La Sortie de l’Usine Lumière à Lyon, 1895). Pituutta elokuvalla oli 46 sekuntia.

Lumière-veljesten aikana filmirullat olivat noin 30–60 sekunnin mittaisia. Kamerat olivat kömpelöitä, joten niitä ei voinut liikutella. Tarkentamis- tai lähikuvien mahdollisuutta ei ollut ja valo-olosuhteiden oli oltava optimaaliset. Varhaisia elokuvia luonnehdittiinkin liikkuviksi valokuviksi tai impressionistisiksi maalauksiksi. Elokuvan alkuvuosia kutsutaan usein atraktioelokuvan ajaksi, sillä katsojat tulivat lähinnä hämmästelemään liikkuvaa kuvaa.

Elokuvat olivat alkuun mykkiä, eli mukana oli vain kuva. Tarinoita kerrottiin ilman sanoja, ja niitä tehostettiin erilaisin kuvien väleihin sijoitetuin tekstein ja esityksissä soitettavan musiikin keinoin.

Alkuvaiheessa elokuvat olivat atraktioelokuvia, joilla pyrittiin hämmästyttämään katsojia eri keinoin. Samaan aikaan elokuvien avulla taltioitiin ympäröivää maailmaa ja elämänmenoa, joka toimi alkusysäyksenä dokumentaariselle elokuvalle.

Myös elokuvan valistuksellinen puoli otettiin käyttöön jo varhaisessa vaiheessa tavoitteena sivistää katsojia ja kohentaa kansan moraalia.

Suomen suuriruhtinaskunnassakin, nykyisessä Helsingin kaupungintalossa, ensimmäinen elokuvanäytös saatiin kokea jo vuonna 1896, kun keksintöä haluttiin esitellä myös Venäjällä.

 

Elokuvahistorian lisäaineistoa

Elokuvakooste Varhainen elokuva (maksuton, vaatii rekisteröitymisen):

https://platform.cined.eu/cined/fi/films/le-cinema-des-origines

Englanninkielinen oppimateriaali koosteeseen: https://platform.cined.eu/uploads/ddde0f3b7636ff96efcfebb187fe6cfa.pdf

 

Elokuvan historiaa ja työpajoja selkeästi:

https://www.kulttuurivalve.fi/images/Lastenkulttuuri/Elokuvakoulu/Menetelmoppaat/PDF/aikamatka_elokuvaan_web.pdf

 

Elokuva yhteiskunnan kuvaajana

1900-luvun alussa eurooppalaiset suurvallat hallitsivat isoa osaa maailmasta. Myös Yhdysvallat oli laajentanut merkitystään imperialististen maiden joukossa. Useita keksintöjä julkaistiin kuten radio, puhelin, lentokone ja auto. Ihmisten liikkuminen maiden välillä kasvoi, lisäten uusien keksintöjen, taiteenlajien ja kulttuurien tunnettuutta.

Tietoa oli saatavilla enemmän kuin aiemmin. Sanomalehtiä luettiin mutta nyt myös liikkuvat kuvat elokuvateattereissa toivat mm. ensimmäisen maailmansodan julmuuden, köyhyyden ja muut yhteiskunnalliset epäkohdat lähelle niitäkin, joita asia ei suoraan koskettanut. Yhteiskunnallinen keskustelu kävi vilkkaana heijastuen myös taiteisiin. Elokuvan kosketusvoima herätti ymmärrystä tätä yhteiskunnallista epätasa-arvoa kohtaan, mutta se tarjosi samalla mahdollisuuden paeta arjen kurjuutta elokuvien maailmaan.

Mykkäelokuvan kultakausi

Mykkäelokuvien kultakausi ylettyy 1920-luvulle saakka, jolloin erityisesti komediat olivat suuressa suosiossa. Ensimmäisen maailmansodan takia elokuvia valmistui enemmän Hollywoodissa, jonne useat suuret elokuvayhtiöt olivat siirtyneet suotuisan ilmaston perässä.

Suosittuja elokuvantekijöitä olivat mm. Buster Keaton, Harold Lloyd ja Charles Chaplin. Eurooppalainen mykkäelokuva oli kokeilevampaa, kuuluisina teoksina mainittakoon Panssarilaiva Potemkin (1925), Tohtori Caligarin kabinetti (1920) sekä Metropolis (1927).

Chaplinin poika (The Kid, 1921)

Chaplinin poika on Charles Chaplinin ensimmäinen pitkä mykkäelokuva, joka valmistui vuonna 1921. Elokuva sai osakseen suurta suosiota, sillä se yhdistää taitavasti komiikkaa, tunteellisuutta ja yhteiskunnallisia epäkohtia kuvaavaa realismia.

Charles Chaplin oli mykkäkauden tekijöiden joukossa todellinen monitaituri: hän käsikirjoitti, näytteli, ohjasi, sävelsi ja tuotti omia elokuviaan. Hän onnistui lopulta siirtymään myös äänielokuvien pariin poliittisella satiirillaan Diktaattori (1940).

Äänielokuvan myötä vuonna 1927, elokuvateollisuus muuttui kertaheitolla. Useat mykkäkauden tekijöistä menettivät suosionsa ja osa vastusti kiihkeästi äänen lisäämistä elokuviin.  Hollywoodin elokuvatuotanto harppasi nopeasti eurooppalaisten ohi, sillä se oli paljon edellä äänielokuvien tuotannossa. Voidaankin sanoa, että Hollywoodin kultakausi oli alkanut.

 

Pohdittavaksi

1. Varhainen elokuva -kooste

  • Millaisia ajatuksia varhaisten elokuvien katsominen sinussa herätti?
  • Miltä varhainen dokumenttielokuva sinusta vaikutti?
  • Miltä tuntui katsoa vanhaa fiktiota?

Opitko uutta?

2. Chaplinin poika -elokuva

  • Oliko elokuva sinulle tuttu entuudestaan?
  • Oliko jotkut elokuvassa käsitellyt asiat sinulle tuttuja muista elokuvista tai televisio-ohjelmista? Olitko ennen nähnyt enkeleitä, nyrkkitappelua, poliisin takaa-ajoa elokuvassa? Oliko tämä erilainen kuin sinulle tuttu?
  • Mihin kiinnitit huomiota automaattisesti?
  • Millaisilla tavoilla elokuva pyrki herättämään tunteita katsojissa?

 

3. Lumière-minuutti

Kuvaa oma Lumière-elokuvasi: kukaan ei saa näytellä kameralle, ketään ei saa kuvata salaa, ääntä tai kuvaa ei saa käsitellä.

  • Valitse paikka ja hetki
  • Aseta kamerasi tai puhelimesi valmiiksi
  • Käynnistä taltiointi
  • Kuvaa 60 sekuntia

Tarkempi ohje: https://elokuvapolku.kavi.fi/lisatehtavat/lumiere-elokuva/