jacques demy: cherbourgin sateenvarjot (Les parapluies de Cherbourg, 1964)

Tavoite

Nähdä äänen ja värin merkitys elokuvataiteen kehittymisessä

Elokuvamusikaalin käsite ja sen historia

Viihteen ja vaikeiden aiheiden yhdistämisen mahdollisuudet ja haasteet

 

Äänen vaikutus elokuvakerrontaan

On esitetty, että musiikki otettiin elokuvaan mukaan peittämään projektorin ääni. Kenties sillä pyrittiin peittämään myös yleisöstä kuuluva hälinä elokuvan alkuvuosina. Tuohon aikaan musiikki soitettiin paikan päällä elokuvan esityspaikassa.

 

Äänielokuvan tulo 1930-luvun taitteessa avasi elokuvataiteen ilmaisumahdollisuudet täysin uudelle tasolle. Elokuvanäyttelijät saivat äänen, mutta myös tarinoita voitiin elävöittää ja kerrontaa kuljettaa äänitehosteiden sekä musiikin avulla. Vaikutteita otettiin näyttämöltä mutta yhtälailla myös oopperan puolelta.

 

Äänimaailman merkitys onkin huomattavan tärkeä osa elokuvan tarinaa ja kokonaisuutta. Äänen ja musiikin avulla voidaan luoda tilan tuntua, viedä tarinaa eteenpäin, yllättää, kiinnittää huomiota ja luoda tunnelmaa.

 

Nykyään äänisuunnittelussa tärkeässä osassa musiikin ja vuorosanojen ohella ovatkin erilaiset tehosteäänet, joiden tekeminen on aivan oma taiteenlajinsa. Yksinkertaisenkin kohtauksen äänet suunnitellaan tarkasti, sillä yleensä kuvauspaikalla luonnollisesti kuuluvat äänet ovat tarinaa ajatellen vääränlaisia, usein joko liian hiljaisia tai liian kovia.

 

Yhden kohtauksen äänimaailmaa suunniteltaessa täytyy siten huomioida monia elementtejä suhteessa kerronnan tavoitteisiin.

On katsottava mitä rekvisiittaa tilassa on, kuuluuko niistä ääntä? Onko tilan tarkoitus kaikua vai onko siellä taustakohinaa? Jos näyttelijä liikkuu kohtauksen aikana, millainen ääni askelista kuuluu? Jos hän heilauttaa päätään tai käsiään, kuuluuko hiuksista tai vaatteista ääntä?

Myös pelkkä hiljaisuus on vahva tehokeino, mutta väärässä kohdassa se voi tehdä kohtauksesta kiusallisen.

 

Värin vaikutus elokuvakerrontaan

Väreillä on valtaavan suuri voima elokuvakerronnassa. Niillä voidaan erotella henkilöhahmoja, paikkoja, aikaa, tunnelmaa tai ohjata yleisön katsetta ja antaa vihjeitä. Värien harkitun käytön avulla voidaan kuvailla henkilöiden tunnetiloja ja ajatuksia.

Jo ennen värielokuvien kehittymistä, varhaiset elokuvien tekijät kokeilivat värin lisäämistä suoraan filmille, maalaten niitä ruutu kerrallaan. YouTubesta löytyy esimerkiksi Lumière veljesten varhainen tanssiteos Serpentine Dance (1896), jossa tanssijan hame on tällä tavoin yksi filmiruutu kerrallaan väritetty.

 

Elokuvahistorian lisäaineistoa

Elokuvakooste Varhainen elokuva (maksuton, vaatii rekisteröitymisen):

https://platform.cined.eu/cined/fi/films/le-cinema-des-origines

Englanninkielinen oppimateriaali koosteeseen: https://platform.cined.eu/uploads/ddde0f3b7636ff96efcfebb187fe6cfa.pdf

 

 

Elokuvamusikaalit

Elokuvamusikaalit nousivat suureen suosioon heti äänielokuvien vakiinnuttua. 1930-luvun mustavalkoiset musikaalit olivat vielä hivenen kankeita, mutta 1940-luvun puolivälistä eteenpäin  ne kokivat uuden nousukauden värielokuvan avatessa elokuvien ilmaisua jälleen uudelle tasolle.

Elokuvamusikaalien tarinoista tuli vetävämpiä, visuaalisia spektaakkeleita, joissa tanssikohtaukset vaihtelivat upeista soolonumeroista täydellisesti koreografioituihin huikeisiin joukkokohtauksiin. Puhe, laulu ja tanssi soljuivat yhteen kuljettaen kerrontaa eteenpäin. Valtaosa elokuvamusikaaleista perustuikin näyttämömusikaaleihin.

Elokuvamusikaalien kulta-aika ylettyi 1960-luvulle saakka. Niitä valmistui eniten Hollywoodissa, josta nousi ikivihreitä musikaalitähtiä kuten Ginger Rogers, Fred Astaire ja Gene Kelly. Busby Berkeley tuli tunnetuksi huikeiden tanssikohtausten koreaografioistaan, jotka alkoivat näyttämöltä, mutta päätyivät näyttämörajoja ylittäviksi mielikuvituksellisiksi visioiksi.

1970-luvulle tultaessa musikaalit alkoivat vaikuttaa vanhanaikaisilta eikä yleisö enää innostunut niistä. Mainittakoon kuitenkin että Grease, yksi kuuluisimmista elokuvamusikaaleista valmistui vuonna 1978. Lähestyttäessä 2000-lukua musikaalit kokivat uuden tulemisen animaatioiden ja lopulta myös vähän vakavampien elokuvamusikaalien muodossa.

Cherbourgin sateenvarjot (1964)

Ranskalaisen elokuvaohjaaja Jacques Demyn elokuvia leimaa vahva visuaalisuus, joka on peräisin niin Hollywoodin musikaaleista, Ranskan uudesta aallosta kuin jazz-musiikista ja saduista.  Hänen tunnetuin elokuvansa, Cherbourgin sateenvarjot (Les parapluies de Cherbourgh) on visuaalisesti täyteläinen pieteetillä suunniteltu taideteos, jonka jokainen vuorosana lauletaan. Perinteisistä elokuvamusikaaleista tämä elokuva eroaa siinä, että se on läpisävelletty, jolloin lauletut repliikit ovat arkisia asioita, eikä valtavia laulu- ja tanssikohtauksia ole lainkaan.

 

Herkkä teini-ikäisten rakkaustarina on perinteinen, mutta se kuitenkin tähdentää naisen valinnanvapauden kapeutta aikana, jolloin tasa-arvosta ja naisten oikeuksista on alettu yhteiskunnassa keskustella.

 

Elokuva viittaa myös Algerian sotaan, joka oli Ranskassa tuohon aikaan tulenarka ja vaiettu aihe. Algeria oli vuodesta 1830 ollut Ranskan siirtomaa, mutta vuosina 1954 – 1962  käydyn Algerian sodan, tai Algerian vallankumouksen, päätteeksi maa itsenäistyi. Sodasta, jossa olivat vastakkain Ranska ja Algerian itsenäisyysliike, tuli äärimmäisen verinen sotatoimien, terrorin sekä vainojen takia.

 

Cherbourgin sateenvarjot on monella tavalla kiehtova elokuva, joka paranee ja saa uusia syvyyksiä ajan myötä. Elokuva on ulkokuoreltaan korea, täynnä väriä, romantiikkaa ja illuusioita. Samaan aikaan se värittää kuvaa todellisuudesta, jossa satumaisen ja täydellisen pinnan alla elämä on sirpaleina.

 

Pohdittavaksi

Ennen elokuvaa

  • Katsokaa verkosta kuvahaun kautta elokuvan julisteita. Etsikää eri kielisillä nimillä. Millaisen mielikuvan elokuvasta näiden julisteiden kautta saa?
  • Kuunnelkaa kappale Je ne pourrai jamais vivre sans toi (I will wait for you) Millainen tunnelma laulussa on ja mistä se kertoo?
  • Katsokaa YouTubesta elokuvan traileri

Elokuvan aikana

  • Miten koet vuorosanojen laulamisen?
  • Kirjaa ylös visuaalisia elementtejä, jotka mielestäsi vaikuttavat elokuvan tarinaan ja tunnelmaan.

Elokuvan jälkeen

  • Oliko elokuvan loppu mielestäsi onnellinen vai surullinen? Miksi?
  • Tutkikaa tarkemmin muita elokuvamusikaaleja samalta ajalta. Tehtiinkö niitä muualla kuin USA:ssa?
  • Jos mahdollista, katsokaa elokuva Laulavat sadepisarat (Singing in the Rain, 1952 ohj. Gene Kelly ja Stanley Donen) Mitä yhtäläisyyksiä elokuvista löytyy? Eroja?
  • Pohtikaa miten naisen asema on muuttunut 1960-luvusta, olisiko tarina toisenlainen jos se sijoittuisi tähän päivään?
  • Tutkikaa tarkemmin mikä Algerian sota oli
  • Millaiset asiat ovat nykyään vaiettuja? Miten niitä voisi käsitellä elokuvamusikaalin keinoin?
  • Tehdäänkö nykyään elokuvamusikaaleja? Millaisia ne ovat?

Lisämateriaalia

Yle:n Elävä arkisto: kooste naisen aseman murroksesta Suomessa 1960-luvulla

https://yle.fi/aihe/a/20-10001410

 

Artikkeleita elokuvasta:

 

https://www.leffatykki.com/elokuva/cherbourgin-sateenvarjot

 

https://www.criterion.com/current/posts/3235-the-umbrellas-of-cherbourg-a-finite-forever

 

 

Oppimateriaalissa käytettyjä lähteitä:

  • Peter von Baghin kirja Elokuvan historia (Otava 1998)
  • Wikipedian artikkeleita elokuvamusikaaleista, Algerian sodasta sekä Jacques Demystä.