Agnès Varda: Cléo viidestä seitsemään (Cléo de 5 à 7, 1962)

Valtarakenteet horjuvat ja elokuvan kieli kehittyy

Tavoite

Historiallisen kontekstin ymmärtäminen elokuvan ja muiden taiteiden alkaessa kyseenalaistaa vallitsevia arvoja.

Nähdä miksi yksi yleinen totuus ei enää riittänytkään vaan alettiin vaatia realismia ja totuutta.

Huomata miten se vaikutti elokuvien kerrontaan ja mm. naispäähenkilöiden kuvaukseen.

Valtarakenteet horjuvat

1950-luvulle saakka elokuvateatterit elivät kulta-aikaansa ja niiden rooli kansan viihdyttäjänä ja tiedon tuottajana oli merkittävä. Liput olivat halpoja ja ennen illan elokuvaa näytettiin lyhyitä uutispätkiä maailmalta. Elokuvat olivat pääasiassa viimeisteltyjä melodraamoja tai romanttisia tarinoita. Uutiskatsausten sisällöt sen sijaan tarkoin harkittua dokumentaarista kuvaa todellisuudesta sellaisena kuin se haluttiin näyttää. Elokuvasta oli ensimmäisen ja toisen maailmansodan myötä kehittynyt tehokas propagandan väline.

1960-luvulla yleinen ilmapiiri alkoi kuitenkin muuttua. Siirtomaat itsenäistyivät ja viralliseen historiankirjoitukseen alettiin pikkuhiljaa liittää mukaan uudenlaisia näkökulmia. Rotukysymykset, naisten oikeudet sekä Vietnamin sota olivat kuumia puheenaiheita Pohjois-Amerikassa. Pian ne levisivät myös eurooppalaiseen keskusteluun.  Samalla nousi tarve elokuvan kautta tutuksi tulleiden hahmojen: sankareiden, valloittajien, voittajien jne. uudenlaiseen käsittelyyn. Alkoi postmoderni murros, joka haastoi yhden yleisen totuuden.

Murros näkyi elokuvateollisuuden lisäksi myös muissa taiteissa. 1960-luvulla perinteisen maalaustaiteen elitististä imagoa alettiin vahvasti vierastaa ja taide suuntasi kohti todellisuutta, oikeaa elämää. Happeningit ja ympäristöön sijoittuvat installaatiot saivat jalansijaa.

Suomessa kuvataide oli vielä 1960-luvun alussa hyvin perinteistä, mutta vuosikymmenen loppuun mennessä se oli muuttunut huomattavasti. Koko suomalainen kulttuurielämä eli voimakasta murroskautta ja modernisaation aikaa. Kuvataiteessa Harro Koskisen Sikamessias aiheutti kohua. Kirjallisuuden puolella Pentti Saarikoski nousi uuden sukupolven keulahahmoksi ja mm. seksuaalisuuden kuvaamisen tabuja rikkoivat Timo K. Mukka sekä Christer Kihlman. Myös Hannu Salaman Juhannustanssit herätti kohua.

Elokuvan kieli kehittyy

Italialainen neorealismi sijoittuu 1940- ja 1950 -lukujen taitteeseen. Kuuluisimpia tämän ajan elokuvia on mm. Roberto Rossellinin elokuva Rooma avoin kaupunki (Roma Città aperta, 1945). Elokuva oli ensimmäisiä, jotka kuvattiin ulkona Rooman kaduilla ja oikeissa rakennuksissa, eikä studiossa kuten siihen aikaan oli tapana.

Ranskan uusi aalto syntyi noin vuosikymmen myöhemmin protestina amerikkalaisesti teollista elokuvantekoa vastaan. Nuoren polven tekijät olivat kasvaneet elokuvia katsellen, joten se oli heille kuin toinen äidinkieli. Uudet tekijät halusivat kuvata oikeita ihmisiä, olemassa olevissa paikoissa tavoitellen dokumentaarisuutta ja todellista luovuutta. Termi uusi aalto onkin kaupallinen nimitys joukolle nuoria  hyvin erilaisia elokuvantekijöitä.

Karkeasti ajatellen uusi aalto oli huipussaan vuosien 1958 – 1962 välillä. Se oli siten ajallisesti lyhyt, mutta vahvasti kansainvälinen tapahtuma. Kuuluisia uuden aallon nimiä ovat mm. Alain Resnais, Georges Franju, François Truffaut, Jean-Luc Godard. Heidän vanavedessään syntyi myös termi auteur, joka viittaa elokuvan ohjaajaan sen pääasiallisena tekijänä ja taiteellisena vastaavana.

Uuden aallon kuuluisimman naisohjaaja Agnès Vardan tunnetuin elokuva on Cléo viidestä seitsemään (Cléo de 5 à 7, 1962). Elokuva etenee todellisessa ajassa seuraten nuoren laulajattaren iltapäivää hänen odotellessaan syöpätutkimuksen tuloksia. Elokuvan alussa Cléo on pääsääntöisesti katseiden kohteena. Ulkokohtauksia kuvattiin oikeissa kortteleissa Pariisissa, tavallisten ihmisten seassa, jolloin he myös oikeasti seurasivat näyttelijä Corinne Marchandin kulkua. Puolessa välissä elokuvaa, Cléon katse suuntaa omasta itsestä ulospäin ja hän alkaakin itse havainnoida ympäristöään.

Elokuvassa ajan käsite on tärkeässä osassa. Mekaanista aikaa, johon emme voi vaikutta edustavat elokuvassa vilahtavat kellot. Päähenkilön kokema aika on kuitenkin subjektiivista ja sen pituuteen vaikuttaa vahvasti hänen mielentilansa.

Pohdittavaksi

 

Ennen elokuvaa:

  • Katsokaa verkosta kuvahaun kautta elokuvan julisteita. Niitä on valtava määrä. Millaisen mielikuvan elokuvasta näiden julisteiden kautta saa?
  • Kuunnelkaa kappale Sans Toi YouTubesta. Cleo laulaa sen elokuvan keskivaiheilla. Millainen tunnelma laulussa on ja mistä se ehkä kertoo?
  • Katsokaa YouTubesta elokuvan traileri

 

Elokuvan aikana:

  • mitä vihjeitä (kuvia, ääniä) ajan kulumiseen huomaat elokuvan aikana?
  • mitä kuolemaa symboloivia asioita huomaat elokuvassa?
  • elokuvassa näkyy useita peilejä, millaisissa yhteyksissä niitä on?

 

Elokuvan jälkeen:

  • Saako Cleon laulu uuden merkityksen nyt elokuvan katselun jälkeen? Mistä se kertoo?
  • tutkikaa Algerian sotaa. Mikä sen vaikutus oli 1960-luvun ilmapiiriin Ranskassa?
  • Pohtikaa miten elokuvissa kuvataan aikaa.

Oppilaat voivat kuvata omalla puhelimellaan jonkin tapahtuman reaaliajassa ja oikeassa tapahtumapaikassa. Sen jälkeen he kuvaavat  (tai editoivat) samasta tapahtumasta leikatun version, joka on kestoltaan lyhyempi. Miten videoiden viesti muuttuu?

  • Tutustukaa tarkemmin Agnes Vardaan ja uuden aalloin muihin elokuvantekijöihin.
  • Tutkikaa Hans Baldung Grienin maalauksia. Elokuvassa näkyy muutama tämän maalaus postikortin muodossa, joten pohtikaa mitä näillä kuvilla halutaan ilmaista?
  • Valitkaa jokin suomalainen 1960-luvulla kohua aiheuttanut teos (esim. Sikamessias, Juhannustanssit) ja pohtikaa mikä siinä kuohuttaa? Pohtikaa myös, miten teos otettaisiin vastaan nyt?

Lisämateriaalia joko omaan käyttöön tai jaettavaksi opiskelijoille

Verkossa saatavilla olevasta CinEd -elokuvakirjastosta löytyy lyhyt opetuselokuva Etäisyys, joka havainnollistaa hyvin elliptistä elokuvakerrontaa sekä äänen ja kuvan yhteistoimintaa. https://platform.cined.eu/cined/fi/films/distance

Siihen on saatavilla myös lyhyt opetusmateriaali:

https://platform.cined.eu/uploads/6db3aa2f3083b424f9721e960e4e8f05.pdf

 

Artikkeleita naisohjaajien tekemistä elokuvista / Agnès Varda (englanniksi)

https://www.bbc.com/culture/article/20191125-greatest-films-directed-by-women-film-poll-agns-varda

 

Ohjelma elokuvan uudesta aallosta (suomeksi):
https://areena.yle.fi/audio/1-2622769

Oppimateriaali uuden aallon merkkiteokseen Hullu Pierrot (suomeksi):
https://platform.cined.eu/uploads/0c3b64c5dcf07e5bec90f36cd8e5e9d6.pdf

Uudesta aallosta englanniksi:

https://en.wikipedia.org/wiki/French_New_Wave

https://indiefilmhustle.com/french-new-wave/

 

Oppimateriaalissa on käytetty lähteinä:

Peter von Baghin kirjaa Elokuvan historia (Otava 1998)

Anna-Carola Krauße Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään (Könemann 2000)

https://www.kirjasampo.fi/fi/kotimainen-kirjallisuus-1960-luvulla