Jacques Rozier: KOULUT ALKAVAT(La rentrée des classes, 1955)
Alain Gomis: PIENTÄ VALOA (Petite lumière, 2002)
Millainen elokuvan katsoja itse olen
Tavoite
Tavoitteena on herätellä opiskelijat ymmärtämään itseään elokuvan katsojina sekä mahdollisesti tekijöinä. Millainen minä olen katsojana? Mihin kiinnitän huomiota? Millainen elokuva puhuttelee? Millaisiin asioihin kiinnitän huomiota arjessa, mitä näen kun katson maailmaa? Miten luen elokuvan kieltä, miten itse siitä puhun ja kirjoitan?
Tieto ja ymmärrys on valtaa
Kuvan ja äänen yhdistelmänä elokuva käyttää valtaansa meihin lukuisin eri tavoin.
Yleisesti tunnetuin elokuvakerronan kieli koostuu laajasti tutuksi tulleesta tavasta yhdistää kuvaa ja ääntä. Se on tarinankerronnan ja kuvan kieltä, jota olemme tottuneet lukemaan jo lapsesta asti. Elokuvan kieli vaikuttaa siihen, miten koemme ja näemme maailmamme.
Mediakriittisessä keskustelussa pohditaan valtaa ja sen ilmentymistä mediassa. Valtarakenteet avautuvat, kun kiinnitämme huomion siihen kenen tarinoita meille kerrotaan sekä millaisia näkökulmia ja samastumisen kohteita meille tarjotaan. Kysymykset siitä miten asioita ja teemoja tuodaan esiin sekä millaisia representaatioita meille näytetään ovat hyödyllisiä, kun haluamme pohtia vallan käytön jakautumista.
Italialaisen yhteiskuntateoreetikon Antonio Gramscin (1891-1937) hegemonia -käsite on oleellinen vallasta keskustellessa. Sen avulla voimme kiinnittää huomion median meille tarjoamiin ideoihin ”onnellisesta elämästä”, ”hyvästä ihmisyydestä” tai ”oikeista” valinnoista. Gramscin mukaan valtaapitävän arvot hallitsevat, koska ne ovat muodostuneet yleisesti hyväksytyiksi normeiksi. Tällainen yleinen hyväksyntä saavutetaan toistolla. Kun kuulemme ja näemme samankaltaisia tarinoita uudelleen ja uudelleen, ne tulevat meille tutuiksi ja alamme pitää niitä sekä niiden ilmaisumuotoa itsestään selvinä. Vastaavasti poikkeavat, erilaiset ilmaisumuodot sekä tarinat voivat tuntua meille vierailta. Siksi on tärkeää, että näemme monenlaisia versioita todellisuudesta. Mitä moninaisempia kuvia ja tarinoita erilaisilta aikakausilta saamme nähdäksemme, sitä rikkaammaksi ymmärryksemme maailmastamme muodostuu.
Tehtäviä
Tehtävä 1
Vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on ensimmäinen elokuvamuistosi? Mikä elokuva? Muistatko millainen tilanne oli? Missä olit? Katsoitko elokuvaa yksin, perheen tai kavereiden kanssa?
- Millainen elokuvien katsoja olet nykyään? Miten ja missä katsot elokuvia? Millaisista elokuvista pidät? Katsotko elokuvia yksin/perheen kanssa/ kaveriporukassa? Miten valitset elokuvat, joita katsot?
- Nimeä 1-3 sellaista elokuvaa, jotka ovat kiinnostaneet sinua erityisesti viime aikoina. Pohdi mikä juuri näissä elokuvissa on sinua puhutellut? Mistä ja miten olet löytänyt ne?
- Millaisiin asioihin yleensä kiinnität huomiota, kun katsot elokuvaa?
Tehtävä 2
Pohdi katsomaamme materiaalia, jossa oli pätkiä useista eri elokuvista.
- Millaisia ajatuksia sinulle heräsi?
- Miltä tuntui katsoa vain pätkiä elokuvasta?
- Miltä tuntui katsoa elokuvaa, kun et ymmärtänyt puhetta?
Lisämateriaalia joko omaan käyttöön tai jaettavaksi opiskelijoille
Elokuvaohjaaja Mike Leigh Sodankylän elokuvajuhlien vieraana vuonna 2015 kertoo omasta historiastaan elokuvan parissa. (2/2)
Elokuvaohjaaja Alain Gomis. (2/2)
Lähteet
- Kasvatus & Aika: Antonio Gramscin hegemonian käsitteen relevanssi kasvatustieteelliselle tutkimukselle näkymä
- Cineuropa
- Cinedu
- Yle Areena
