F.W. Murnau: Nosferatu (Nosferatu, eine Symphonie des Grauens 1922)
Taiteen ismit osana elokuvan tyylilajeja
Tavoite
Opiskelija saa tietoja eri aikojen aatteiden, ideologioiden sekä tyylisuuntien vaikutuksesta elokuvaan. Ensimmäisen maailmansodan jälkeinen ilmapiiri Saksalaisessa yhteiskunnassa, Weimarin kulta-aika sekä saksalaisen kulttuurin valta-aseman hahmottaminen 1900-luvun alkupuolella. Ymmärrys genren eli lajityyppien perusteista.
Ismien kulta-aika
1900-luvun alkupuoli oli tapahtumarikasta taiteessa sekä kulttuurissa Euroopassa. Erilaiset aatteet, tyylisuunnat ja ideologiset näkemykset ismit syntyivät ja kukoistivat. Impressionismi, ekspressionismi, surrealismi, kubismi, dadaismi, naivismi, futurismi jne. näkyivät taiteen eri muodoissa. Elokuva ammensi myös vaikutteita taidemuotojen tyyleistä. Tutustumalla ismeihin saamme käsityksen siitä, mitkä ajatukset ovat olleet vallassa eri aikoina. Ne ovat usein reaktioita yhteiskunnan yleiseen ilmapiiriin sekä ajassa vallitseviin poliittisiin ja taloudellisiin valtarakenteisiin.
1920-luvun Saksa oli kokenut ensimmäisen maailmansodan tappion ja saanut maksettavakseen valtavat sotakorvaukset. Saksalaisten henkilökohtaiset säästöt pankkitileiltä hupenivat hyperinflaation myötä, joten he olivat halukkaita käyttämään rahojaan elämän kevennykseen. Vuosina 1924-29 välillä vallitsi ns. Weimarin kulta-aika. Saksan kulttuuri, kuten arkkitehtuuri, design (Bauhaus-koulu 1919-39) sekä elokuvat olivat ihailtuja ja niitä jäljiteltiin. Elokuvan parissa tehtiin rohkeita kokeiluja teknisesti sekä visuaalisesti, myös kokeellinen elokuva kukoisti.
Vuoden 1929 maailmanlaajuinen pörssiromahdus vaikeutti Saksan vahvimman elokuvastudion UFAn (Universum Film-Aktien Gesellschaft) tilannetta. Tähän päättyi Saksalaisen elokuvan nousukausi. Hieman myöhemmin Kolmannen valtakunnan synty kiihdytti saksalaisen elokuvan alamäkeä. Vuodesta 1933 seuraavan kahdentoista vuoden ajan jokaisen saksassa tehdyn elokuvan täytyi lunastaa Hitlerin lähipiiriin kuuluneen Joseph Goebbelsin hyväksyntä. Useat ohjaajat (kuten F. W. Murnau) pakenivat maasta ja jatkoivat uraansa Hollywoodissa. Maailman historian valtarakenteiden muutokset ovat usein vaikuttaneet elokuvan kehitykseen. Eri aikojen elokuvat heijastelevat yhteiskunnan poliittista ilmapiiriä. Niiden analyysi paljastaa meille valtaa pitävien hegemonian, eli kulttuurisen ylivallan.
Kauhuelokuva genre
Nosferatu oli ensimmäinen vampyyri -elokuva. Elokuvan tarina jäljittelee Bram Stokerin Dracula –romaania. Jopa niin paljon, että tekijät saivat syytteen plagioinnista. Elokuva kuuluu kauhuelokuviin, joka on yksi vanhin sekä rikkain elokuvan lajityyppi. Rikkaudesta kertoo laaja alalajien, sub-genrejen, määrä.
Genret, eli lajityypit, ovat oleellinen osa massakulttuuria elokuvan historiassa. Lajityypit mahdollistavat elokuvien markkinoinnin suurelle yleisölle. Kun tiettyjä lajityypin piirteitä toistetaan tarpeeksi, opimme tunnistamaan ne. Genrejä ja etenkin niiden menestystä tutkimalla eri aikakausina, avautuu meille yhteiskunnan sekä elokuvateollisuuden analyysiin uudenlainen näkemys.
Genret kehittyvät ja muuttuvat jatkuvasti. Jotta lajityyppiin tottunut yleisö pysyisi tyytyväisenä, täytyy elokuvan sisältää tarpeeksi monta tunnistettavaa lajityypin piirrettä. Samalla elokuvan on tarjottava joka kerta jotain uutta, jotta se tyydyttää yleisön mielenkiinnon. Näin jokainen genre -elokuva kehittää ja muuttaa oma lajityyppiään.
Nosferatu
F.W. Murnaun ohjaama Nosferatu (1922) on saanut vahvasti vaikutteita saksalaisesta ekspressionismista. Tyylisuunnalle ominaista oli sisäisten maailmojen sekä tunteiden dramaattinen kuvaus. Tunteet ilmaistiin lähes ylidramaattisella teatraalisella tyylillä, joka jäljittelee pantomiimia. Valaisu, kamerakulmat, lavastus (Mise-en-scène) tehostivat dramaattista kerrontaa. Ekspressionismin tyyliä on jäljitelty myöhemmin elokuvissa erityisesti Film noir- ja kauhuelokuva tyylilajeissa.
Pohdittavaksi
Ennen elokuvaa:
- Tutustu vuosisadan alun ismeihin. Mitä nämä ismit kertovat kyseisestä ajasta?
- Millaiset näkemykset ovat olleet vallassa tuolloin? Mikä ismeistä miellyttää sinua eniten?
- Mikä teos kuvaa lempi ismiäsi parhaiten
- Tutki F.W. Murnaun Nosferatu (1922) -elokuvan erilaisia julisteita.
- Pohdi ja kirjoita ylös millaisia odotuksia ja tunnelmia ne herättävät
- Tutustu kokeellisen elokuvan sekä mediataiteen kerrontaan:
- platform.cined.eu/cined/fi/films/le-cinema-reinvente
- www.mediataidekasvattaa.fi
Lisämateriaalia
- www.bbc.co.uk/bitesize/guides/zcfxcwx/revision/4
- www.britannica.com/topic/UFA-German-film-company
- www.britannica.com/art/history-of-the-motion-picture/Post-World-War-I-European-cinema
www.gibelwho.com/home/nosferatu-a-study-of-german-expressionism
- www.kulttuurivalve.fi/images/Lastenkulttuuri/Elokuvakoulu/Menetelmoppaat/PDF/Kaupunkisinfonia_web_080217.pdf
Elokuvan jälkeen:
- Nosferatu -elokuva loi perinteen vampyyritarinoille ja sille millaiseksi ajattelemme vampyyrit nykyään. Etsi kuvia eri aikojen vampyyreista kuvataiteesta, elokuvista, kirjallisuudesta, sarjakuvista, mainoksista jne. ja vertaile niitä. Mitä oli mukana jo 1920-luvulla? Onko vampyyri -hahmoihin tullut jotain uutta? Piirrä "stereotyyppinen vampyyri tyypillisessä maisemassaan" - mitkä elementit näistä löysit Nosferatu -elokuvasta?
- Kirjoita analyysi valitsemastasi genrestä.
Listaa genren tunnusomaisia piirteitä sekä lajityypille merkittäviä elokuvia.
Tutki kyseisen tyylilajin historiaa ja pohdi miten siihen ovat vaikuttaneet eri aikojen valtarakenteet sekä poliittinen ilmapiiri.
- Mitä pidät tyypillisenä kokeelliselle taiteelle? Millaisia kokeellisia taideteoksia (maalaustaide, valokuvaus, elokuva- ja mediataide, tanssi, arkkitehtuuri, videotaide, mediataide, kuvanveisto jne.) tiedät tai löydät? Valitse yksi tai kaksi esimerkkiä ja tutki niitä tarkemmin. Mihin suuntaan ajattelet kokeellisuuden erityisesti elokuvataiteen parissa kehittyvän? Miksi? Löydätkö tästä esimerkkejä?