Oppimateriaalit: Salaisuuksia ja valheita

Mike Leigh: salaisuuksia ja valheita
(Secrets & Lies, 1996, 136 min, S)

Tavoite

Tunnistaa luokkayhteiskunnan vaikutus englantilaisessa elokuvassa.

Tutustutaan englantilaiseen uuteen aaltoon ”Kitchen Sink Realism”

Hahmottaa kansallisen identiteetin konsepti.

Iso-Britannia, luokkayhteiskuta ja
Kitchen sink realismi

Iso-Britannia, kuten useat Keski- sekä Etelä-Euroopan maat, on saanut vahvasti vaikutteita luokkayhteiskuntajärjestelmästä. Järjestelmänä se on palvellut etenkin korkeamman yhteiskuntaluokan jäseniä. Tiukassa luokkayhteiskunnassa ihmisen elämän realiteetit sekä mahdollisuudet periytyivät vanhemmilta lapsille. Luokkayhteiskunta määritti voimakkaasti Euroopan maiden kansalaisten elämää etenkin ennen teollista vallankumousta. Teollinen vallankumous (1700- ja 1800- lukujen vaihde) sekä toinen maailmansota (1939-1949) synnyttivät muutospaineen luokkayhteiskunnan realiteeteille.

Vaikka luokkayhteiskunnan vaikutuksia on pyritty lieventämään Isossa-Britanniassa poliittisin päätöksin jo 1950-luvulta lähtien, sen vaikutukset tuntuvat edelleen. Luokkayhteiskunta määrittää ihmisen sosiaalisen todellisuuden. Se ilmenee laajasti elämän eri alueilla kuten: puheessa, asuinalueessa, pukeutumisessa, harrastuksissa, koulutuksessa, ravintoloiden sekä kulttuuripalveluiden valinnoissa jne. Luokkayhteiskunnan vaikutukset näkyvät jopa keskimääräisen eliniän pituudessa. Nykyäänkin Britanniassa vähemmän varakkaalla alueella elävien ihmisten keskimääräinen elinikä on noin kymmenen vuotta alhaisempi verrattuna varakkaiden alueiden ihmisten elinikään. Valitettavasti yhteiskunnan polarisaatiokehitys on jatkunut poliittisista pyrkimyksistä huolimatta, etenkin Britannian erottua Euroopan unionista.

Ison Britannian luokkayhteiskunnassa on nähtävissä seitsemän eri yhteiskuntaluokkaa: eliitti, vakiintunut keskiluokka, tekninen keskiluokka, uusi vauras työväenluokka, perinteinen työväenluokka, nousevat palvelutyöntekijät sekä prekariaatti. Tämän lisäksi sosiologit kuten Fiona Divine ovat tuoneet esiin kolme ihmisen elämään vaikuttavaa pääomaa. Nämä ovat sosiaalinen, taloudellinen, sekä kulttuurinen pääoma. Nämä kolme pääomaominaisuutta tuovat uudenlaisia laajempia analyysimahdollisuuksia ihmisten elämäntapojen ymmärtämiseen ja luokittamiseen.

Kitchen sink realismi

Luokkayhteiskunnan vaikutukset ihmisen elämään ovat näkyneet elokuvan tarinamaailmassa läpi elokuvan historian. Euroopan yleisilmapiiri toisen maailmansodan jälkeen 1950 -luvulla nosti esiin sosiaaliset erot ja eri taiteenlajien edustajat kiinnostuivat kuvaamaan sekä paljastamaan sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Italiassa syntynyt neorealistinen tyylisuunta vaikutti taiteelliseen ilmapiiriin laajasti, sen myötä Isossa Britanniassa syntyi kitchen sink -realismi. Taidekriitikko David Sylvester käytti termiä ensimmäisen kerran vuonna 1954 analysoidessaan englantilaisen maalaustaiteen uudenlaista kiinnostusta työväenluokan arkielämän kuvaamiseen.

Kitchen sink -tyylisuunnan elokuvat käsittelivät neorealismin tapaan työväenluokkaan kuuluvien ihmisten arkea. Kitchen sink -realismi toi yleisön nähtäväksi tarinoita työttömyydestä, rasismista, kodittomuudesta sekä muista yhteiskunnan epäkohdista. Elokuvien hahmojen aksentti paljasti heidän kuuluvan alempaan yhteiskuntaluokkaan ja taloudelliset vaikeudet olivat usein osana tarinamaailmaa. Kitchen sink -realismi eli kultakauttaan 1950-70 luvuilla. Tyylisuunnan tunnetuimpia ohjaajia ovat Ken Loach, Tony Richardson ja Mike Leigh.

Kitchen sink -realismi elää edelleen englantilaisessa elokuvatuotannossa. Tyylisuunta on saanut uuden nimityksen neo kitchen sink -realismina. Tyylisuunnan elinvoimasta esimerkkinä on Andrea Arnoldin ohjaama, kriitikoiden ylistämä Cannesin elokuvajuhlilla palkittu Fish Tank (2009). Myös Shane Meadowsin This is England (2010) -elokuva lukeutuu neo kitchen sink -tyylisuuntaan. Pitkien fiktioelokuvien lisäksi brittiläiset pitkän linjan televisiosarjat, kuten Coronation Street, käsittelevät kitchen sink -realismin teemoja.

Salaisuuksia ja valheita

Mike Leighin Salaisuuksia ja valheita (1996) sai ensi-iltavuotenaan erittäin positiivisen vastaanoton. Elokuva palkittiin Cannesin elokuvajuhlien Kultaisen palmun pääpalkinnolla ja se sai viisi Oscar-ehdokkuutta sekä Bafta -palkinnon parhaasta alkuperäisestä käsikirjoituksesta.

Elokuvan tarinakeskiössä ovat työväenluokkaan kuuluva lontoolainen Cynthia sekä hänen adoptioon annettu tyttärensä, keskiluokkaan kuuluva mustaihoinen Hortense. Kun Hortensen adoptioäiti kuolee, päättää hän etsiä käsiinsä biologisen äitinsä. Elokuvan teemat käsittelevät perhesuhteita, häpeän sekä kivun aiheuttamia salaisuuksia ja luokkaeroja.

Kitchen sink realismille ominaisesti elokuvan maailma näyttää yleisölleen lähes dokumenttielokuvan kaltaisen maailman. Salaisuuksia ja valheita -elokuva sisältää pitkiä yhtäjaksoisia otoksia ja leikkausrytmi on hidas. Kamera keskittyy usein näyttelijöiden kasvoihin, näyttäen yleisölle hahmojen tunnetilan. Ohjaaja Mike Leigh käyttää usein elokuvissaan ns. luottonäyttelijöitä, kuten Salaisuuksia ja valheita -elokuvan Cynthia (Brenda Blethyn). Näiden luottonäyttelijöiden kanssa työskentely mahdollistaa realistiseen tyylisuuntaan kuuluvan improvisaation käyttämisen sekä pitkien otosten onnistumisen.

Kansallinen identiteetti

Kansallisen identiteetin perustaan kuulu tarve erottua naapurista. Tunnistamme oman kansallisen identiteetin parhaiten, kun olemme poissa kotimaastamme. Peilaamalla muihin kansoihin tunnistamme oman kansallisen identiteettimme erityispiirteet. Kansallinen identiteetti perustuu kieleen sekä murteisiin ja sitä vahvistavat hetket, jolloin kansakunta kokee yhteenkuuluvuutta. Esimerkkejä suomalaisen kansallisidentiteetin kokemuksesta ovat Lordin Euroviisujen voitto sekä jääkiekon maailmanmestaruus.

Englantilainen Kitchen sink realismi keskittyy esittämään kriittisiä näkemyksiä kansallisesta identiteetistä. Mike Leighin Salaisuuksia ja valheita -elokuvassa englantilainen kansallinen identiteetti näyttäytyy vastakohtien kautta. Elokuvassa keskiluokkaisen kodin vahva pyrkimys on olla erilainen kuin työväenluokan koti. Myös elokuvan henkilöiden käytös paljastaa kansallisen identiteetin kipukohtia. Pääosassa olevan Cynthian (Brenda Blethyn) epämukavuuden sekä häpeän kokemus näyttävät elokuvan katsojalle, kuinka alemman yhteiskuntaluokan jäsen tiedostaa sivistymättömyytensä keskiluokkaan kuuluvan seurassa. Osana englantilaista identiteettiä Leighin elokuvassa ovat myös perhesalaisuudet. Nämä puhumattomat asiat ovat elokuvassa ihmisiä vammauttava painolasteja. Salaisuuksia ja valheita -elokuva kertoo kulttuurista, jossa yksilöt elävät eristyksissä toisistaan henkilökohtaisten salaisuuksien vuoksi.

Pohdittavaksi

Elokuvan aikana

Millaisena englantilaisuus näyttäytyy elokuvassa?
Tarkastele millaisia koteja elokuvan henkilöillä on? Miten ne kuvaavat elokuvan henkilöitä?
Kiinnitä huomiota omiin tunteisiisi elokuvan aikana – miten reagoit eri kohtauksiin?
Mikä elokuvan kohtauksista on mielestäsi voimakkain? Miksi?

Elokuvan katselun jälkeen

Millaista kritiikkiä elokuva antaa englantilaisesta yhteiskunnasta?
Mitä elokuva kertoo ihmisistä ja ihmissuhteista?
Mitä elokuva kertoo luokkayhteiskunnan vaikutuksista ihmisten elämään?
Millä tavoin elokuvan englantilaisuus eroaa suomalaisuudesta?

Kitchen sink -realismi ja kansallinen identiteetti

Etsi esimerkkejä netistä kitchen sink -elokuvista ja niiden julisteista.
Tutki julisteita ja pohdi onko niissä jotain samankaltaista.
Millaiselle yleisölle kitchen sink -elokuvat ovat mielestäsi tehty?
Millaisia ajatuksia sinulle herää tyylilajista?
Pohdi omaa kansallista identiteettiäsi.
Mikä tekee sinusta suomalaisen?
Mikä on tunnusomaista suomalaisuudelle?
Miten suomalaisuuden kokemus eroaa eri ikäisten kesken?
Haastattele kahta erilaista ihmistä (erottavina tekijöinä esim. ikä, sukupuoli, ammatti, etnisyys jne.) heidän kansallisen identiteetin kokemuksesta.