Alain Resnais: YÖ JA USVA
(Nuit et brouillard II, 1955, 32 min. K16)

Tavoite

Tunnistaa toisen maailman sodan vaikutukset Eurooppalaisessa ajattelussa

Hahmottaa dokumenttielokuvan perusteet.
Pohtia dokumenttielokuvaan kuuluvia eettisiä valintoja.

 

Italia ja toinen maailmansota

Italian pääministerinä toimi vuosina 1922-1943 Benito Amilcare Andrea Mussolini. Mussolini oli keskeisiä hahmoja italialaisen fasistisen ideologian perustamisessa. Mussolinin johtamalle fasistisille aatteen keskiössä oli antikapitalismi, yksinvaltius, antisemitismi sekä tavoite rakentaa Italiasta uusi Rooman imperiumi Välimeren alueelle.

Mussolinin pyrkimys luoda Italiasta uusi suurvalta oli syy muodostaa sotilaallinen liitto Saksaa johtaneen Hitlerin kanssa toisessa maailmansodassa. Kun Italia alkoi hävitä toisessa maailmansodassa, Mussolini syrjäytettiin vallasta 1943. Saksalaisten tuella hän hallitsi vielä tämän jälkeen muutaman vuoden Pohjois-Italian sosiaalista tasavaltaa, jota kutsuttiin nukkevaltioksi. Mussolini yritti paeta Sveitsiin vuonna 1945 liittoutuneiden joukkoja. Pakomatka epäonnistui ja hänet surmattiin.

Neorealismi

Toisen maailmansodan (1939-1945) jälkeinen Italia oli taloudellisesti heikossa tilassa. 1950 -luvulla Eurooppaa hallinneen nousukauden vaikutukset saavuttivat lopulta osittain myös Italian. Pohjois-Italiassa elettiin 50-luvulla taloudellisesti vahvaa kautta. Tämä kuvastui myös elokuvallisessa todellisuudessa. Federico Fellinin sekä Sophia Lorenin luoma glamour rakensi Pohjois-Italiasta kertovaa illuusiota. Samaan aikaan Etelä-Italian todellisuus oli toisenlainen. 1950-luvun nousukausi ei saavuttanut Etelä-Italiaa, useat siellä asuvista kärsivät köyhyydestä.

Osittain tästä maan sisäisestä vastakkainasettelusta nousi glamour elokuvien vastakohtana neorealistinen suuntaus. Tämän tyylisuunnan elokuvien tarinat käsittelivät yhteiskunnallisen todellisuuden muutoksia. Neorealistisissa elokuvissa tarinan keskiössä olivat yhteiskunnan heikommassa asemassa olevien narratiivit. Elokuvien teemoihin kuuluivat arkipäiväisen elämän ongelmat kuten köyhyys, sorto, epäoikeudenmukaisuus sekä epätoivo. Suuntauksen merkittävimpiä elokuvaohjaajia ovat Roberto Rossellini, Luchino Visconti sekä Vittoria de Sica.

 

Dokumenttielokuvan valinnat

Dokumenttielokuvan peruspyrkimys on kertoa tarinoita todellisesta elämästä. Elokuvan lajina se edellyttää tekijältään eettisiä pohdintoja sekä valintoja. Ohjaaja valitsee dokumenttielokuvan näkökulman ja sen, mitä materiaalia elokuva näyttää yleisölleen. Koska elokuva ei voi koskaan kertoa kokonaista totuutta tai tarjota meille objektiivista versiota todellisuudesta, näyttää myös dokumenttielokuva meille version todellisuudesta – jonkun näkemyksen tapahtumista.

Taiteen tohtori Timo Korhonen on käsitellyt tohtorinväitösteoksessaan Hyvän reunalla dokumenttielokuvaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Korhosen mukaan dokumenttielokuva luonnostaan käyttää hyväkseen toisen ihmisen elämäntarinaa, jopa kärsimyksiä. Usein dokumenttielokuvien aiheet keskittyvätkin yhteiskunnan murroshetkiin. Esimerkkinä dokumenttielokuvan ongelmallisuudesta todellisuuden tallentajana on ohjaaja Krysztof Kiéslowskin siirtyminen fiktion puolelle. Hänen kerrotaan luopuneen dokumenttielokuvasta, sillä hän koki sen käyttävän usein hyväksi tarinan keskiössä olevien henkilöiden kärsimyksiä.

Yö ja usva

Alais Resnais’n vuonna 1955 ohjaama elokuva on tekijän merkittävimpiä teoksia. Ohjaajan muita tunnettuja elokuvia ovat Hiroshima, rakastettuni (1959) sekä Viime vuonna Marenbadissa (1961). Lyhytdokumentti Yö ja usva keskittyy toisen maailmansodan natsi-Saksan keskitysleirien kauhuihin.

Ohjaaja Resnais ei aluksi halunnut ottaa tarjottua elokuvaprojektia vastaan. Kun Resnais sai mahdollisuuden yhteistyöhön käsikirjoittaja Jean Cayrolin kanssa, hän suostui projektiin. Käsikirjoittaja Cayrol oli ollut Mauthausen-Gusen keskitysleirillä vankina toisen maailmansodan aikana. Kyseinen leiri oli Euroopan yksi suurimmista työleireistä.

Resnaisin’n elokuvien keskiössä ovat pohdinnat muististamme. Narratiivinen teoria keskittyy juuri tähän – kenen muistoja meille kerrotaan? Miten me itse muistamme oman menneisyytemme? Koko ihmiskunnan muisti ja sen muokkaama historian kerronta vaikuttaa siihen miten ymmärrämme maailmaa. Etenkin kun kyseessä ovat tragediat ja jopa kansanmurha, on oleellista miettiä miten näitä järkyttäviä muistoja säilytetään sekä kerrotaan tuleville sukupolville.

 

 

Pohdittavaksi

Elokuvan aikana

  • Tarkastele omia tunnereaktioitasi elokuvaa katsoessasi.
  • Pohdi elokuvassa käytetyn kuvallisen materiaalin vastakkainasettelua.
    Mikä elokuvan kuvamateriaalista teki sinuun vahvimman vaikutuksen? Miksi?

Elokuvan katselun jälkeen

  • Muuttiko näkemäsi elokuva käsitystäsi maailmasta?
  • Pohdi taitelijan identiteettiä sekä taitelijan käsittelemiä järkyttäviä aiheita.
  • Mieti mitkä elokuvat ovat vaikuttaneet sinun käsitykseen maailmasta –
  • Miksi ja miten nämä elokuvat ovat vaikuttaneet maailmankuvaasi?
  • Mikä elokuva on mielestäsi sellainen, että jokaisen tulisi nähdä se?
    Perustele valintasi.
  • Onko mielestäsi olemassa aihetta, josta ei saa tehdä dokumenttia?
  • Miten dokumenttielokuva voi muuttaa maailmaa paremmaksi?
  • Onko olemassa ihmisryhmiä, jotka eivät saa ääntää kuuluville tässä ajassa?